Sápmi ja dáidda
Sápmi lea sámi álbmoga árbevirolaš ássanguovlu mii lea davimus guovlu Eurohpás. Sápmi lea stáhtaásahemiid geažil juohkásan njealji rikii; Norgii, Ruŧŧii, Supmii ja Ruššii. Dáin riikkain leat sápmelaččat eamiálbmot ja leat čearddalaš, gielalaš ja kultuvrralaš unnitloguálbmot. Norgga beale Sámis hubmet sámegiela Nuorta-Finnmárkkus gitta Elgå rádjái Hedemárkkus.
Govvos: Piera Heaika Muotka
Gáldut čájehit ahte sápmelaččat leat guhká orron Davviriikkain ja Guoládagas. Lea meroštallojuvvon ahte leat sullii 60-70.000 sápmelačča; Norgga bealde sullii 40.000, Ruoŧa bealde sullii 20.000, Suoma bealde sullii 7500, ja Ruošša bealde sullii 2000. Loguide lea čatnasan stuora eahpesihkárvuohta, earret eará garra stáhtalaš dáruiduhttinpolihka geažil, mii lea dagahan ahte sápmelaččat leat máŋggaid buolvvaid čađa biehttalan sámevuođaset, sudjen dihte maŋisbohttiid rasismas ja vealaheames.
Photo: Ánne Kátjá Gaup/Johtti Productions
Dát lea dagahan ahte dálá Sámis lea stuorra oassi álbmogis mii ii hálddaš sámegiela iige dovdda sámi servodaga, ja sis lea seamma riekti čálihit iežaset Sámedikki jienastuslohkui. Dát mielddisbuktá hástalusáid sihke olmmošlaš dásis sidjiide geaidda dat guoská, ja maiddái servodatlaš ja politihkkalaš dásis, guovddáš sámi servodahkii gos rahčet suddjet ja seailluhit kultuvrra ja árbevieruid. Dađi bahábut eai leat systemahtalaš historjjalaš dáruiduhttimii dahkkon seamma systemahtalaš dálkkodeaddji doaibmabijut. Dáidda lea dasto šaddan Sámis erenoamáš dehálaš arenan guorahallat váttis áššiid.
Dáidda
Govvadáidagii oarjemáilmmi mielde, ii lean iežas sátni, ja nu ásahuvvui sátni dáidda. Dáidda-sátni lea oalle ođas sámegielas, mii ásahuvvui 1970-logus go sápmelaččat geat ledje vázzán oarjemáilmmi dáiddaskuvllain, háliidedje luvvet iežaset duodjepraksisas. Ovdal dáidda sáni ásaheami lei sátni duodji gokčan buot mii gullá giehtaduodjái ja dáidagii. Duodji sánis lea viiddis mearkkašupmi ja sáhttá oktageardánit čilgejuvvot; buot maid gieđaiguin barggat lea duodji ja ipmirduvvo dávjá vuosttažettiin giehtabargun.
Min kulturárbevierus leat buohkat artisttat. Dáidda ii leat eret sirrejuvvon eallimis. Árbevirolaččat lea son ferten dahkat goasii buot mii dárbbašuvvo beaivvis beaivái, olmmoš ferte lávlut, muitalit, ráhkadit diŋggaid. Eallin lea dáidda.
Sámi eallinvuohki, barggut ja hutkás vuogit leat álo leamaš giehtalaga, ja daid ferte oaidnit ja ipmirdit ollislaččat. Hutkás vuogit, duodji ja dáidda eai leat leamaš sierra doaimmat, muhto baicce oassin eallimis ja kulturdoaimmain.
Duoji sáhttá oaidnit dáiddan, ja dáidaga sáhttá oaidnit duodjin vuolgá das makkár čalmmiin ja makkár oktavuođas geahččá.
Harald Gaski mielde eamiálbmotdáidda lea máŋgga dáfus earálágán go eanetloguálbmogiid dáidda. Das lea sierra estetihkka mii vuođđuduvvo birrajođu jurddašeapmái; olbmot, dáhpáhusat, myhtat ja niegut gullet oktii, ja dahket assosiašuvnnaid maid sáhttá ovdanbuktit jietna-, ivdne- ja čálakomposišuvnnaid bokte. Dat eaktuda ahte dulkojeaddji lea gárvvis fuomášit eará vugiid mo oaidnit ja áddet máilmmi. Ii leat dušše retorihkka dan čuoččuhusa duohken ahte álgoálbmotservvodagaid holisttalaš árvvut dahket vejolažžan oaidnit birrasa eanet máŋggabealát dáiddalaš geahčastagain, mas olbmo ja luonddu lagasvuohta oažžu eará dimenšuvnna go dáidagis mas gáiddusvuohta objektii adno guovddáš áššin. (Gaski 2020).
GÁLDUT:
Guttorm, Gunvor. 2010. Broderade berättelser: Britta Marakatt-Labba = Embroidered stories = Sággon muitalusat. Koncentrat. Kiruna.
Gaski, Harald. 2020. Nils Aslak Valkeapää/Áillohaš. Henie Onstad Dáiddadguovddáš ja Davvi Norgga Dáiddamusea.
