Sápmi ja dáidda
Sápmi lea Sámi álbmoga árbevirolaš ássanguovlu mii lea davimus guovlu Eurohpás. Sápmi lea stáhtaásahemiid geažil juohkásan njealji rikii, Norgii, Ruŧŧii, Supmii ja Ruššii. Dáin riikkain leat sápmelaččat eamiálbmot ja leat čearddalaš, gielalaš ja kultuvrralaš unnitloguálbmot. Norgga beale Sámis hubmet sámegiela nuortafinnmárkku rájes gitta Elgå rádjai Hedemárkkus.
Govvos: Piera Heaika Muotka
Gáldut čájehit ahte sápmelaččat leat guhká orron Davvi riikkain ja Guoládagas. Lea meroštallojuvvon ahte leat sullii 60-70 000 sápmelaččat odne, norgga bealde sullii 40 000, Ruoŧa bealde sullii 20 000, Suoma bealde sullii 7 500, ja Ruošša bealde sullii 2 000. Loguide lea čatnasan stuora eahpesihkárvuohta, earret eará garra stáhtalaš dáruiduhttinpolihka geažil mii lea dagahan ahte Sápmelaččat leat máŋggaid buolvvaid badjel biehttalan sámevuođaset, gádjundihte maŋisbohttid rasismas ja vealaheames.
Photo: Ánne Kátjá Gaup/Johtti Productions
Dat lea dagahan ahte otná beaivve Sámis lea stuorra olmmošlohku geat eai hálddaš sámegiela eaige dovdda Sámi servodaga, muhto geain lea seamma stuora riekti čálihit iežaset Sámedikki jienastuslohkui. Dat mielddisbuktá hástalusáid sihke olmmošlaš dásis sidjiide geaidda dat guoská, ja maiddái servodatlaš ja politihkkalaš dásis, guovddáš Sámi servvodahkii gos rahčet suddjet ja seailluhit kultuvrra ja árbevieruid. Dađibahábut eai leat systemahtalaš historjjalaš dáruiduhttimii dahkkon seamma systemahtalaš dálkkodeaddji doaibmabijut. Dáidda lea danne Sámis erenoamaš dehálaš arena guorahallat ollu váttis áššiid.
Dáidda
Govvadáidagii oarjemáilmmi mielde, ii lean iežas sátni, nu ásahuvvui sátni dáidda. Dáidda-sátni lea oalle ođas sámegielas, mii ásahuvvui 1970-logus go sápmelaččat geat ledje vázzán oarjemáilmmi dáiddaskuvllain, háliidedje luvvet iežaset duodjepraksisas. Ovdal dáidda sáni ásaheami lea duodji-sátni gokčan buot mii gullo giehtaduodjái ja dáidagii. Duodji sánis lea viiddes mearkkašupmi ja sáhttá oktageardánit čilgejuvvot; buot maid gieđaiguin barggat lea duodji ja ipmirduvvo dávjá vuosttažettiin giehtabargun.
Min kulturárbevierus leat buohkat artisttat. Dáidda ii leat eret sirrejuvvon eallimis. Árbevirolaččat lea son ferten dahkat goasii buot mii dárbbašuvvo beaivvis beaivái, olmmoš ferte lávlut, muitalit, ráhkadit diŋggaid. Eallin lea dáidda.
Sámi eallinvuohki, barggut ja hutkás vuogit leat álo leamaš oktavuođas nuppiidasaset, ja daid ferte oaidnit ja ipmirdit ollislaččat. Hutkás vuogit, duodji ja dáidda eai leat leamaš sierra doaimmat, baicce oassi eallimis ja kulturdoaimmain.
Duoji sáhttá oaidnit dáiddan ja dáidaga sáhttá oaidnit duodjin vuolgá das maiguin čalmmiiguin ja makkár oktavuođas geahččá.
Harald Gaski mielde eamiálbmotdáidda lea máŋgga dáfus earálágán go eanetlohkoálbmogiid dáidda, das lea sierra estetihkka mii vuođđuduvvo syklalaš jurddašeapmái, mas olbmot, dáhpáhusat, myhtat ja niegut gullet oktii ja dahket assosiašuvnnaid maid sáhttá ovdanbuktit jietna-, ivdne- ja čálakomposišuvnnaid bokte. Dat eaktuda ahte dulkojeaddji lea gárvvis fuomášit eará vugiid mo oaidnit ja áddet máilmmi. Ii leat dušše retorihkka dan čuoččuhusa duohken ahte álgoálbmotservvodagaid holisttalaš árvvut dahket vejolažžan oaidnit birrasa eanet máŋggabealát dáiddalaš geahčastagain, mas olbmo ja luonddu lagasvuohta oažžu eará dimenšuvnna go dáidagis mas gáiddusvuohta objektii adno guovddáš áššin. (Gaski 2020).
GÁLDUT:
Guttorm, Gunvor. 2010. Broderade berättelser: Britta Marakatt-Labba = Embroidered stories = Sággon muitalusat. Koncentrat. Kiruna.
Gaski, Harald. 2020. Nils Aslak Valkeapää/Áillohaš. Henie Onstad Dáiddadguovddáš ja Davvi Norgga Dáiddamusea.
